1-VUOTISSYNTTÄRIT

Mun mekko* – täältä (alessa) | Danielin pusero – Zara | Housut – Newbie

Meillä on ollut juhlien täyteinen viikonloppu  Perjantaina päivällä aloitin juhlajärjestelyt siivoamisella ja kun Tatu tuli töistä niin lähdettiin erääseen erikoisliikkeeseen ostamaan tarvittavia juhlakoristeita sekä ruokakauppaan tekemään viimeiset hankinnat tarjoilujen suhteen. Lauantaina sitten koitti tämä päivä, kun meidän pieni vauva täytti vuoden!! Käsittämätöntä, että siitä on tosiaan vuosi kun Daniel syntyi. Koska oikea päivä sattui olla lauantai niin päätettiin sitten myös juhlia synttäreitä oikeana päivänä läheisten kanssa. 

Vieraille tarjolla oli niin suolaista kuin makeaa: kinkkupiirakkaa, porkkanapiirakkaa, keksejä ja karkkeja sekä päätarjoiluna tämä aivan upea kakku! Se on saatu yhteistyössä Henna Bakes-nimisestä yrityksestä. Kakussa on suklaapohja, täytteenä suklaamoussea ja tuoreita mansikoita sekä kuorrutteena vaniljainen marenkivoikreemi ”semi-naked”-tyyliin. Kakun kruunaa eukalyptuksen oksa sekä suloinen pandakoriste (joka oli myös syötävää). Henna on ihan älyttömän taitava leipuri ja kakku keräsikin paljon kehuja vierailta niin ulkonäön kuin maun suhteen.

Pikkumies oli aivan ihmeissään paketeista, mutta kun hän pääsi avaamisen makuun niin johan alkoi kiinnostamaan :D Erityisesti rapisevat lahjapaperit oli kova juttu! Juhlat oli oikein onnistuneet ja oli kiva, kun lähes kaikki kutsutut pääsivät paikalle. Tänään saakin vielä herkutella jäljelle jääneillä tarjoiluilla eli ei yhtään hassumpi sunnuntai tiedossa, haha. Ihanaa päivää kaikille!


Tassuttelu-unikoulun kokemuksia

Mainitsin kesäkuun lopussa tässä postauksessa, että aiotaan pitää Danielille unikoulu. Nyt siitä on noin kuukausi, kun se aloitettiin ja ajattelin kertoa, että miten meillä on mennyt! Ensimmäisenä vähän taustatietoja: Eli Daniel on aina ollut hyvä nukahtamaan omaan sänkyyn itsekseen. Hän sai iltaisin rinnasta maidon, syömisen jälkeen laskin hänet meidän makuuhuoneessa olevaan pinnasänkyyn ja hetken pyörimisen jälkeen hän nukahti sinne. Hän nukkui melko hyvin 9-10kk ikään asti, mutta sitten yhtäkkiä joku muuttui. Yöheräämiset alkoi kasvaa tutusta yhdestä/kahdesta kerrasta jopa kuuteen kertaan. Iltaisin hän nukahti yöunille aina siinä yhdeksän maissa, mutta alkoi joka yö heräämään ensimmäisen kerran ”viimeistään” kahdentoista maissa. Heräämiset oli vain pelkkää huutoa ja hän rauhoittui uudelleen nukkumaan vaan, kun pääsi syliin tai sai tissin suuhun. Laskin joka kerta hänet uudelleen sänkyyn, mutta heräämiset toistui tunnin välein. Jopa sinne aamukuuteen saakka, jolloin sitten noustiin ylös.

On sanomattakin selvää, että tätä äitiä hieman väsytti :D Mainitsin asiasta neuvolassa ja sieltä suositeltiin aloittamaan unikoulu heti, kun siihen tulee hyvä mahdollisuus. Päätettiin kokeilla suosittua tassuttelu-unikoulua ja niin, että Tatu piti sen. Hänellä alkoi loma kesäkuun lopussa, joten heti ensimmäisenä yönä alkoi myös unikoulu! Siirrettiin pinnasänky Danielin huoneeseen ja päätettiin, että maitoa ei anneta ennen aamukuutta. Tavoitteena oli, että Daniel lasketaan hereillä ollessaan omaan sänkyyn, omaan huoneeseen itsekseen nukahtamaan.

Ensimmäinen yö: Syötin Danielin, vein hänet omaan sänkyyn, toivotin hyvää yötä ja samantien, kun olin lähtemässä huoneesta niin alkoi huuto. Tässä vaiheessa mä lähdin vain pois ja Tatu tuli huoneeseen tassuttelemaan eli rauhoittelemaan häntä kädellä. Tassuttelussa on tärkeää, ettei lapsi nukahda rauhoitteluun vaan päinvastoin oppii itse nukahtamaan. Hän nukkui tunnin ja alkoi taas huutamaan. Hän huusi vartin Tatun sylissä, jonka jälkeen vasta rauhoittui ja nukahti itse. Seuraava herätys oli sitten puoli neljältä, mutta silloin hän ei huutanut kovin kauaa vaan nukahti nopeasti uudelleen. Seuraavan kerran hän herätti kuudelta, joka oli se meidän takaraja maidon antamiselle. Tatu toi Danielin meidän makkariin, mä syötin hänet ja vein takaisin nukkumaan. Niin hän jatkoi unia aamukasiin eli pidempään kuin kuukausiin :D

Toinen yö: Vein Danielin taas syömisen jälkeen omaan sänkyyn ja hän nukahti itsekseen välittömästi. Mutta hyvin pian nukahtamisen jälkeen alkoi huuto. Daniel rauhoittui melkein heti ja heräsi yöllä vielä kaksi kertaa, mutta rauhoittui myös niillä kerroilla nopeasti. Hän heräsi jälleen kuudelta, jolloin annoin maitoa. Tällä kertaa hän ei kuitenkaan enää halunnut jatkaa unia vaan noustiin sitten ylös.

Kolmas yö: Daniel heräsi kaksi kertaa huutamaan, mutta aina Tatun tassutellessa hän rauhoittui nopeasti ja nukahti itsekseen uudelleen uneen. Nyt hän ei herännyt kuudelta syömään vaan nukkui viimeisimmästä herätyksestä (aamuneljästä) seitsemään asti. Rauhoittumiset ja nukahtamiset alkoi selvästi nopeutua, joten unikoulun tuloksia oli havaittavissa.

Neljäs yö: HÄN NUKKUI KOKO YÖN HERÄÄMÄTTÄ KERTAAKAAN!! Käsittämätöntä, mutta unikoulu tehosi neljässä yössä.

Heräsin neljännen yön jälkeen aamulla auringonpaisteeseen, joka osui makuuhuoneeseen. Vilkaisin kelloa ja tajusin sen olevan jo seitsemän. Hyvin pian hymy saapui kasvoille, kun tajusin ettei Daniel ollut herättänyt kertaakaan yöllä. Olin tästä aivan varma, koska edellisinä öinä olin herännyt jokaiseen pieneenkin ääneen. Hetken selailin puhelinta ja rapsuttelin Nemoa, kunnes Tatu pomppaa istumaan aivan paniikissa! Hän kysyi mitä kello on ja että oonko mä hoitanut yöheräämiset. Kerroin, että se on jo seitsemän eikä Daniel ole kertaakaan herättänyt. Se tunne oli molemmilla sellainen, että voiko tätä uskoa todeksi :D

Seuraavana yönä Daniel heräsi kerran itkemään ja joitain satunnaisia yksittäisiä kertoja on ollut näiden viikkojen aikana, mutta pääsääntöisesti hän on nukkunut kaikki yöt todella hyvin. Viime viikosta lähtien luovuttiin myös aamutissistä (oon lopettanut imetyksen iltamaitoa lukuunottamatta) ja nyt hän on pidentänyt aamulla heräämistään kasiin, jopa puoli ysiin. Kohta varmaan jätetään tämä viimeinenkin imetyshetki pois.

Luin, että unikouluissa saattaa usein tulla ”takapakkia” ja oon kauhulla odottanut, että koska se tulee. Mutta ainakin tähän mennessä ollaan säästytty siltä. Pidetään siis peukut pystyssä, ettei sitä tule ollenkaan.

Daniel nukkui ensimmäisestä yöstä lähtien omassa huoneessaan paremmin kuin mitä meidän makuuhuoneessa. Jos olisin tämän tiennyt niin oltaisiin varmaan siirretty hänet jo aikaisemmin sinne nukkumaan. Uskon, että hän on öisin herännyt meidän peittojen ääniin ja Tatun kuorsaukseen, haha. Kuulin myös, että pelkkä äidin läsnäolo saattaa saada vauvan heräilemään eli jos siellä joku painii samojen ongelmien kanssa niin iso suositus jo pelkästään omaan huoneeseen siirtämiselle. Mutta vielä isompi suositus koko tassuttelu-unikoululle. Nyt saadaan koko perhe NUKKUA 

Yksi asia mikä muuttui heti ensimmäisen yön jälkeen yösyömisten pois jäämisen vuoksi oli ruokahalun kasvu. Vaikka Danielille on aina ruoka kelvannut niin se alkoi maistua vielä paremmin ja hän syö enemmän kuin aikaisemmin.

Toivottavasti tästä kirjoituksesta on apua myös muille ja jos jotain kysyttävää herää niin laittakaa ihmeessä tulemaan :) Nyt nauttimaan aurinkoisesta päivästä, palataan!


Vauva 10kk oppi kävelemään

Daniel nukkuu tällä hetkellä päikkäreitä, joten nyt on hyvä tilaisuus tulla kertomaan teille hieman hänen kuulumisiaan. Ihana huomata, miten teitä aina kiinnostaa häneen liittyvät jutut

Danielille tulee ikää ensi viikolla 11kk. Niin iso poika jo! Mutta onhan se silti vielä meidän pieni vauva :) Reilut kaksi viikkoa on ollut melko rankkoja, koska poitsu ei suostu nukkumaan juuri ollenkaan. Päikkärit on katkonaisia, yöt on vielä enemmän katkonaisia. Hän nukahtaa suhteellisen helposti, mutta heräämiset alkaa jo muutaman tunnin päästä nukahtamisen jälkeen. Tämä mamma onkin aika väsynyt, kun ei sitä itse pääse ikinä syvään uneen asti ennen toisen heräämistä… Viime neuvolakäynnillä tulikin kehotus aloittaa unikoulu ja se meillä alkaa sunnuntaina. Isä on siihen paras ”tekijä” ja Tatulla alkaa tänään loma, joten ajankohta unikoululle ei voisi olla parempi. Siirretään hänet myös samalla omaan huoneeseen nukkumaan, joten meillä on jännät ajat edessä. Iiks! Kirjoittelen vaikka myöhemmin sitten oman postauksen siitä, miten meillä meni unikoulun ja omaan huoneeseen siirtämisen kanssa.

Meillä on myös imetyksen lopetus tällä hetkellä käynnissä ja se on varmasti syy myös mun omaan väsymykseen. Oon lukenut paljon kauhutarinoita siitä, millaisia oireita tulee lopetuksen myötä. Hormonit tasapainottuu onneksi koko ajan, mutta hieman jännittää mikä hormonihirviö musta vielä tulee :D Toivotaan, että tällainen pikkuhiljaa tapahtuva lopetus edes vähän auttaisi asiaan. Mulla on ollut taipumusta rintatulehduksiin, joten senkin vuoksi maltillinen imetyksen vähentäminen on ollut meille paras ratkaisu.

Muutamia viikkoja sitten saatiin kokea iloisia hetkiä, kun Daniel alkoi yhtäkkiä kävellä 10 kuukauden ikäisenä. En olisi uskonut, että se tapahtuisi näin pian! Toki Tatu on oppinut kävelemään jo reilun 8 kuukauden iässä, joten poika on selvästi tullut isäänsä. Siitä päivästä lähtien hän on ollut menossa käytännössä koko ajan. Mikään ei enää pidättele, kuten kuvista voitte päätellä. Haha!

Iloa ja naurua tämä kaveri tuo meidän jokaiseen päivään niiin paljon. Hänellä on paljon omia juttuja ja selvästi hyvä huumorintaju, joten tylsää meillä ei ole koskaan