Imetyksen lopettaminen torstai, 15 elokuun, 2019
Ennen Danielin syntymää oli suunnitellut, että ehdottomasti haluan imettää ja että imettäisin siihen asti, kunnes hän täyttäisi puoli vuotta. Oon tosi kiitollinen siitä, että imetys lähti heti hyvin käyntiin – ei nimittäin ole ikinä itsestäänselvyys, että koko imetys edes onnistuu. Alussa käytettiin hetken rintakumia, kun mun nännit oli niin rikki 😀 Siitäkin onneksi päästiin eroon ja sen jälkeen homma on sujunut huolettomasti. Se sujui jopa niin kivasti, etten vielä puolen vuoden iässä olisi malttanut lopettaa sitä. Imetys oli niin helppoa, kun maito kulki aina mukana oikean lämpöisenä eikä siitä tarvinnut sen kummemmin stressata.
Ainoat negatiiviset jutut on liittynyt muhun, nimittäin inhottavat rintatulehdukset. Kärsin niistä oikeastaan koko imetystaipaleen ajan… Kaksi ensimmäistä meni niin pahaksi, että jouduin hakea antibiootit ja kolme (tai jopa neljä) alkavaa sain hoidettua kotona itse, kun osasin jo tunnistaa alkavat oireet. Meidän imetykset väheni tietysti koko ajan kiinteiden tullessa kuvioihin 4kk ikäisenä ja nyt hieman ennen vuoden ikää imetin enää niin harvoin, että tulehdus yritti vielä kaksi kertaa tulla. Silloin päätin, että nyt loppuu. Ne, jotka on joskus kokenut rintatulehduksen niin tietää ettei se ole yhtään kivaa. Se oli pahempaa kuin yksikään kokemani kuume tai kova flunssa! Kuten aikaisemmin kerroin niin Daniel oli myös näyttänyt vierottumisen merkkejä sillä, että hän keskittyi huonosti rinnalla ja välillä jopa puri mua.
Unikoulun aikaan aloitettiin vähentämään imetystä niin, että jäljellä oli enää iltaimetys. Sitten heinäkuun viimeinen päivä Daniel päätti ettei syö enää ollenkaan ja se oli siinä. En pakottanut vaan tajusin, että koettiin juuri luonnollinen lopetus. Meille oikeaan aikaan. Se, että olisiko se loppunut näin luonnollisesti puolen vuoden iässä? Ei olisi. Nyt lopetus oli niin helppoa, että jopa ihmettelin ettei tullut mitään vastoinkäymisiä. Sen sijaan mulla itsellä alkoi ilmestyä kaikenlaisia ihania oireita… Olin kuullut paljon kokemuksia siitä, miten hormonit menee sekaisin. Osasin jotain odottaa, mutta kyllä osa oireista silti yllätti!
1. Kova päänsärky
Mä oon ihminen, jolla on todella harvoin pää kipeä ja sen vuoksi oonkin ollut järkyttynyt tästä päivittäisestä päänsärystä. Tämä alkoi viikon päästä viimeisestä imetyskerrasta ja on nyt jatkunut jo sen pari viikkoa. Toivon todella, että pian helpottaa. Särkylääkkeet auttaa hetkeksi, mutta en haluaisi niitä kuitenkaan koko ajan syödä.
2. Isot finnit kasvoissa
Hiusrajaan, otsaan ja leukaan on tullut todella isoja finnejä. Niitä ei ehkä ihan heti huomaa, mutta ne tuntee. Vitsit ne on kipeitä ja jotenkin paljon enemmän ihon alla kuin normaalit finnit?
3. Pahoinvointikohtaukset
Se alkuraskaudesta tuttu pahoinvointi tuli hetkellisesti takaisin, kun lopettamisesta tuli 1,5 viikkoa ja se tuli nimenomaan kohtauksien muodossa. Eli yhtäkkiä kuin salama kirkkaalta taivaalta alkoi heikottaa, pyörryttää ja oksettaa. Onneksi sentään oksentaa ei tarvinnut, mutta olo oli kyllä kuin jyrän alle jäänyt. Nämä tällaiset kohtaukset kesti jotain maks. puoli tuntia. Onneksi näitä ei ole ollut nyt viikkoon (koputan puuta).
4. Hiusten lähteminen, TAAS!
Raskauden jälkeen hiuksia tippui voimakkaasti jonkun parin kuukauden ajan ja nyt, kun tilanne on ollut hetken tasoittunut niin se alkoi taas… Jälleen saisi imuroida vähintään kerran päivässä, kun vaaleasta lattiasta saa bongailla tummia hiuksia 😀
5. Hiusten ja kasvojen rasvoittuminen
Normaalisti pesen hiukset 2-3 kertaa viikossa, mutta nyt niitä saisi olla pesemässä joka päivä! Onneksi on keksitty kuivashampoo, jolla on saanut vähän tilannetta pelastettua.
6. Väsymys
Tekisi mieli koko ajan nukkua päikkäreitä ja edes 10h yöunet ei tunnu riittävän. Välillä sitä havahtuu siihen, että makaa sohvalla eikä vain yksinkertaisesti jaksa liikkua tai ylipäätään edes nousta ylös. Oon yrittänyt taistella tätä väsymystä vastaan syömällä säännöllisesti, melko terveellisesti ja liikkumalla normaalia enemmän. Näistä on ehkä vähän ollut apua, mutta on päiviä kun väsyttää ja paljon. Blääh.
Mun vaatteet: Pusero* – täältä | Farkut – 77th Flea (*saatu/mainoslinkki)
Danielin vaatteet: Pusero – Mini Rodini | Housut & sukat – Polarn O. Pyret
Pitäkää peukut pystyssä, että nämä kaikki oireet helpottaa mahdollisimman pian. Vaikka välillä turhauttaa niin onneksi näihin osaa suhtautua jo vähän myös huumorilla. Oon nimennyt itseni hormonihirviöksi 😀
