Päiväkodin aloitus

Seuraavaksi aiheeseen: päiväkodin aloitus. Daniel tosiaan aloitti päiväkodissa joulukuun alussa eli hän on ehtinyt olla siellä jo melkein kolme kuukautta! Nyt onkin hyvä aika kertoa, miten aloittaminen on sujunut ja vähän kokemuksia uudenlaisesta arjesta. Mä ehdin palata työelämään jo aikaisemmin, kun Tatu jäi poitsun kanssa kotiin viettämään isyyslomiaan. Vaikka työelämään paluu ja päiväkodin aloitus ei tapahtunutkaan ihan samaan aikaan niin kyllä siinä silti on ollut omat totuttelunsa. Onhan se iso muutos kaikkien arkeen, ihan koko perheen. Jopa Nemon, joka oli tottunut siihen että Daniel on käytännössä koko ajan kotona ja sitten yhtäkkiä koko talo hiljenee päivän ajaksi :D

Aivan ensimmäisenä hieman päiväkodin valinnasta eli päätökseen meillä vaikutti ensimmäisenä sijainti. Kiireisen arjen keskellä halusin, että päiväkoti on suhteellisen lähellä ja edes toisen työmatkan varrella. Oltiin onnekkaita, kun saatiin D juuri siihen päiväkotiin mihin haluttiin. Tässä kyseisessä päiväkodissa on plussaa myös uudet, monipuoliset tilat. Daniel on hoidossa 15 päivää kuukaudessa-menetelmällä, mutta vielä ei ole yhtenäkään kuukautena mennyt täyteen nuo hoitopäivät vaan niitä on kertynyt 10-14 kappaleen välillä. Eli hän on hoidossa silloin, kun me molemmat ollaan töissä ja puolestaan kotona silloin, kun mulla sattuu olla töistä viikkovapaa tai myöhäinen iltavuoro. Mä teen keskimäärin parikymmentä tuntia viikossa töitä, joten on kyllä kiva ettei Danielia ole tarvinnut laittaa heti jokapäiväisesti hoitoon.

Ennen aloitusta käytiin kolme kertaa tutustumassa siellä. Ensin päiväkodin yleisissä avoimet ovet-tapahtumassa, sitten katsomassa tiloja ja hetken leikkimässä sekä vielä seuraavalla viikolla pidempään leikkimässä tulevan ryhmän lasten kanssa. Samalla muut lapset pääsivät tutustumassa tulevaan ryhmäläiseensä. Kaikki tutustumiskäynnit sun muut meni niin hyvin, että mä olin tosi luottavainen. Daniel on niin reipas ja tykkää siitä, että koko ajan on tekemistä. Koen, että hän tarvitsi jo paljon aktiviteetteja päiviin sekä oman ikäisiä leikkikavereita ja päiväkodista niitä löytyy. Ensimmäinen päivä tietysti jännitti ihan hurjasti meitä kaikkia! Eikä siinä tietenkään itkuilta vältytty, onhan se iso askel elämässä ja ehkä sellainen hetki, jolloin tajuaa ettei se oma lapsi olekaan enää mikään vauva vaan jo iso poika.

Ensimmäisenä päivänä Daniel ei itkenyt, mutta me vanhemmat kyllä :D Hän oli vissiin niin innoissaan uusista leluista ja muista pikkutyypeistä, ettei hän edes tajunnut meidän poissaoloa. Mutta sitten kolmannesta päivästä alkaen alkoi tulla itku. Päiväkodin täti sanoikin, että nyt hän alkaa ymmärtää tämän olevan pysyvä muutos. Pikkuhiljaa itkut väheni ja lopussa meni niin, että itku alkoi kun riisuin hänet ja vein ryhmäläisten luo. Mutta, kun lähdin ja laitoin oven kiinni niin se itku loppui samantien sillä sekunilla. Nykyään hän ei onneksi enää itke vaan rientää aamulla lelujen tai aamupuuron luokse.

Haalari – täältä | Pipo – Gugguu | Hanskat – Reima | Kengät – Kuoma (mainoslinkki)

Ainoa ongelma päiväkodissa alkuun oli päikkäreiden nukkuminen. Päiväkodeissa ei juurikaan ole pinnasänkyjä ja Daniel oli tähän mennessä nukkunut vain ja ainoastaan sellaisessa. Hän ilmeisesti pelkäsi juniorsänkyä, jossa hän nukkui päikkärit ja päiväkodista kerrottiin hänen nukkuvan vain 15 minuutin pätkiä. Me sitten tehtiin niin, että siirrettiin Daniel kotonakin juniorsänkyyn, jonka hän sai mun mummolta joululahjaksi. Kun juniorsänky tuli kotonakin tutuksi eikä se enää pelottanut niin päikkärit päiväkodissakin alkoi maistumaan.

Täytyykin pian esitellä teille tämä D:n uusi sänky!


2 Responses to “Päiväkodin aloitus”

  1. Avatar M sanoo:

    15 päivää viikossa 🙈

    • Saija Saija sanoo:

      Oho kunnon aivopieru 😂 Ehkä ei sentään noin monta päivää viikossa vaan kuukaudessa 🤭

Kommentoi