Avoimuuden aika

Herään virkeänä pimeään huoneeseen ja katselen ympärille turhautuneena. Jälleen kerran. Käännän jännittyneenä puhelimen näytön ylöspäin, painan keskinäppäintä ja salaa mielessäni toivon kellon näyttävän lähelle aamua. Se näyttää 2:37… Pomppaan ylös, käyn vessassa sekä hörppäämässä lasillisen vettä. Palaan sänkyyn, jossa pyörin ja hyörin seuraavan tunnin tai jopa pari. Sinnittelen, painan luomet vaikka väkisin kiinni ja yritän olla ajattelematta nukkumista. Ei niin ei, alan olla epätoivoinen. Hyvän tuurin sattuessa nukahdan ei niin syvään uneen muutamaksi tunniksi, mutta pahempiakin päiviä on. Saatan pyöriä, tuskastua ja pelätä sitä ettei uni tule – jopa aamuun saakka. Nukkumatta silmän räpäystäkään.

punainen takki

Herätyskellon soidessa on päässä tieto, että työpäivästä tulee rankka. Yliväsymys alkaa painaa kahdentoista aikoihin ja kun päivästä selviää niin on aivan loppu. Voimat ja energisyys on vain haalea muisto, jota ei saa edes ripeällä juoksulenkillä takaisin. Ilalla nukahdan yhdentoista aikoihin, kunnes tulee aamuyö ja tämä tyttö on taas pirteä kuin mikäkin.
Kuten tekstistä saa pääteltyä niin tämä alkaa olla mulle jo pelottavankin tuttua.

nahkahousut

Univaikeuksia. Ai mulla vai? Miten voi… Mähän oon aina ollut se, joka nukahtaa ensimmäisenä jopa bussissa ja nukkuu koko matkan sikeästi. Mutta eiköhän nyt ole vihdoin aika myöntää se myös itselleen. Aloin tänään miettimään mikä tähän on johtanut ja miksi näin käy. Mun elämä on ollut viime aikoina aika hektistä, ilman säännöllisiä rytmejä yhtään missään. Edeltävien neljän kuukauden aikana on tapahtunut enemmän muutoksia kuin viimeisen parin vuoden aikana yhteensä. Luulen tämän olevan hälytysmerkki kropalta, että nyt mennään vähän liian suurella vauhdilla eteenpäin.

blogin asukuva

Oon aina ollut ylisuorittaja, vaatinut itseltäni liikoja. Siinä vaiheessa, kun kesällä kaikki tuntui kaatuvan päälle ja oltiin niin sanotusti pohjalla, että mulle alkoi ilmestyä stressi blogin suhteen. Ensimmäistä kertaa. Pelkäsin muuttuvan elämäntilanteen vaikuttavan täällä liikaa. Siinä kohtaa olisi ollut hyvä miettiä omaa hyvinvointiaan, mutta kaikki ajatukset pyöri blogissa ja tajusin, että hengähdystauko täältä on ainoa vaihtoehto. Sen pienen tauon ajan mä välttelin tätä. Oma blogi tuntui niin tuntemattomalta. Bloggerin avaaminen oli suuri este, jonka yli oli vain päästävä.

nike roshe run

Ja mä pääsin. Palasin suurien ponniskeluiden myötä kirjoittamaan, entistä vahvempana. Tämä blogi on ollut läheisten ja ystävien lisäksi merkittävä tekijä vahvemman minän rakentamisessa. Siellä ruudun toisella puolella on niin suuri tukijoukko Ja nyt luulen univaikeuksien olevan niin sanotusti viimeinen etappi. Pienen nopean googlettelun myötä unettomuuden sanotaan olevan hyvin luonnollinen tapa reagoida elämänmuutoksiin. Mä tarvitsenkin nyt enemmän liikuntaa, huomion kiinnittämistä syömiseen, rentoutumista ja rytmejä. Ja siinä vasta tämä blogi onkin hyvä vaihtoehto. Se on hassua, kun on blogin rytmin kanssa balansissa niin jopa syöminenkin tuntuu olevan säännöllisempää, haha.

IDKUVA

Jacket SheIn | Knitting Junkyard (gift) | Leather pants H&M; | Shoes Nike (addlink) | Watch Daniel Wellington | Sunnies Rayban (addlink)
Vaikka välillä mieleen vilahtelee pelko tämän stressin palaamisesta niin täytyy kyllä sanoa, että oon kasvanut bloggaajana huomattavasti kesän jälkeen. Tätä kohtaan on löytynyt entistä suurempia intohimon tunteita, joiden olemassa olosta en ollut ennen edes tietoinen. On jotenkin vahva tunne siitä, että nyt oon siellä missä mun kuuluukin.
Huh, en ole koskaan kirjoittanut näin avointa tekstiä tänne. Kun sitä luottaa siihen mitä tekee, niin se antaa enemmän kuin ottaa.

Snapchatissa tapahtuu

No se hyptyksen kohde – Snapchat Siinä on sovellus mun makuun! Niin huoleton, helppo ja ennen kaikkea realistinen. Tätä tulee päivitettyä aika ahkeraan tahtiin pitkin päivää ja täytyy sanoa, että tykkään itsekin seurailla muiden bloggaajien, kavereiden, lukijoiden yms. snäppejä. Vaikka mun stalkkaaja on yhdistetty tämän sovelluksen kautta muhun ja joudun miettiä pariinkin otteeseen, että mitä siellä jaan niin koukussa oon. Tiedän, että kyseistä sovellusta ei vielä kaikilla ole eikä snäppejä ehdi aina katsoa ennen niiden poistumista niin päätin nyt kerätä murto-osan mun kuvista yhdeksi koosteeksi:
Mut löytää sieltä samalla nimimerkillä kuin muualta somesta eli tuttu ja turvallinen @saijis
 

t2-001

 
1. Pitkän työpäivän jälkeen maistui lemppari iltapala ja bloggaaminen 2. Tyvi vaihtui tummaksi ja ensimmäisenä siitä sai tietää Snapchatin tyypit. 3. Vein Iriksen ensimmäistä kertaa Jungle Juiceen herkuttelemaan tervellisesti. 4. Valmiina bloggaajien yhteiseen iltaan. 5. New shoes… Part miljoona. 6. Tampereelle saapuessa ensimmäisenä tsekkaamaan Ikean uudet mallihuoneet. 7. Matkalla ottamaan asukuvia vielä silloin, kun oli kesä. 8. Niitä herkullisia Tupla-protskupatukoita.

2-002

 
1. Ennen kuin edes ilmoitin kellekään kaverille mun autoon tulleesta kolhusta niin oli pakko ottaa snäppi :D Haha pelottavaa… 2. Marjaanan kanssa shoppailemassa ja herkuttelemassa. 3. Perjantain fiiliksiä yöllä. 4. Viimeisten kesäpäivien viettoa Coffee Housen terassilla. 5. Vilassa meno kohdillaan! 6. Jälleen perjantain selfietä. 7. Täydellinen kenkäpaketti saapui ja sieltä paljastui nämä kaunokaiset. 8. Sunnuntait voi hyvällä omallatunnolla välillä hyvittää pizzalle!

Pivat2

 
1. Iltapalaa Tampereella Mäkkärissä, jonka jälkeen otettiin auton nokka kohti Seinäjokea. 2. Mikä ihana karvainen kaveri löytyikään samalta reissulta 3. Syötävän suloinen paketti Beayty Pop Upista. 4. Valmiina lähtemään kahville. 5. Se legendaarinen snäppi, josta opin yhden asian: Älä ikinä mainitse olevasi kotona yksin pimeässä. Nojoo onneksi oon alkanut jo jatkamaan elämääni normaalisti! 6. Tuoreita vadelmia eväänä töissä – näitä ei voita mikään. 7. Ostin Irikselle hänen kauan haaveilevansa napakorun synttärilahjaksi. 8. Käytiin kaverin kanssa leffassa katsomassa uusin Mission impossible ja vitsit, että mä tykkään tuollaisista jännittävistä toiminnoista!

Pilalle menneet asukuvat2-003

 
1. Äiti löysi mun vuosia sitten lahjaksi saadun pinkin parkkikiekon. Harmi vaan, että sain tämän snäpin jälkeen monta yhteydenottoa, joissa kerrottiin pinkkien kiekkojen olevan kiellettyjä Suomessa… BUU! 2. Uudet Stan Smithit – esittelen nämä myöhemmin omassa postauksessa. 3. Blogia ja tervellisiä välipaloja. 4. Uusi paita päällä kuvailua. 5. BikBokin sovituskopissa nopea snäppi. 6. Hurvittelua porukalla Powerparkissa! 7. Selfieta liiankin usein päälle eksyvä toppi päällä. 8. Iltaan valmistautumista kultaisten tatuointien avulla.
 
Vaikka omaa elämäänsä ei kokonaan pysty tai edes saa jakaa sosiaaliseen mediaan niin mun mielestä näistä kuvista välittyy aidosti mun tekemiset. Ehkä saatte näiden räpsyjen avulla enemmän irti musta! Mutta mitäs sanotte:
Laitetaanko Snapchat-postaukset jatkoon vai siirretäänkö roskakoriin?
 

Snap, Snap, Snapchat

kollaasi1
Monet bloggaajat on tuonut esille mielipiteensä ”uuden” sovelluksen eli Snapchatin suhteen. Mä ajattelin kantaa korteni myös kekoon ja kertoa teille vähän omia mielipiteitä. Kuten moni lukija saattaa muistaa niin vielä parisen kuukautta sitten en ollut edes ladannut kyseistä sovellusta tai edes oikeastansa tiennyt, että miten se toimii…
Juhannuksena kuitenkin suurin osa kavereista käytti sitä ja samalla alkoi myös oma mielenkiinto sen suhteen herätä. Kaverien pienen opetuksen jälkeen olin varma, että nyt osaan käyttää sitä ja taisin sen reissun aikana jäädä siihen ensimmäisen kerran kunnolla koukkuun. Ja siellä ollaan edelleen – Miten nerokas sovellus! Kaikista eniten Snapchatissa miellyttää sen aitous Kuva on otettava välittömästi (ei esimerkiksi räpsitä montaa selfietä putkeen) ja se kuva jaetaan aitona hetkenä suoraan tilanteesta.

kollaasi2

Snäpit ei ikinä jää pysyvästi näkyviin vaan ne häviää vuorokauden kuluessa ja sehän sopii mulle! Nimittäin mä oon ainakin välillä liiankin tarkka kuvista, joita jaan esimerkiksi Instagramiin. Eikä sovelluksessa pysty ns. kilpailla seuraajista tai muutenkaan seuraajien määrällä ei ole mitään merkitystä. Jokainen voi olla samalla aaltopitoisuudella ja jakaa omia hetkiä elämästä.
Mua voi seurailla myös siellä nimimerkillä @saijis. Tässä yläpuolella olevissa kollaaseissa näkyykin, että mitä mä oon viime aikoina sinne jakanut. Tarkoitus olisi ehkä jossain välissä uskaltaa alkaa kuvailla myös videoita! Mutta mitäs mieltä te ootte tästä sovelluksesta? Koukuttaako jo vai aiotteko jättää kokonaan lataamatta?