Synnytyksestä (sektiosta) palautuminen

IDKUVA

Nyt, kun synnytyksestä alkaa olla pari kuukautta aikaa ja jälkitarkastuksessa on käyty niin voisin höpötellä lisää sektiosta ja ylipäätänsä raskaudesta palautumisesta. Toki erityisesti sektiosta palautuminen vie aikaa jopa puoli vuotta, mutta pääsääntöisesti oon jo voiton puolella kun ikävimmät oireet ja kivut ovat enää muisto vain.

urheilutrikoot naiset

Sektio on yksi isoimmista leikkauksista, jonka ihmiselle voi tehdä. Ja mun tilanteessa, kun en alunperin sitä ollut edes kuvitellut synnytysvaihtoehdoksi niin suuri pelko valtasi mielen lääkärin sanoessa meidän lähtevän kiireelliseen sektioon. Toisaalta tunsin myös pientä helpotuksen tunnetta, kun tiesin mun kropan kärsimyksen päättyvän. Jos et tiedä, miten mun synnytys meni niin siitä löytyy oma postaus täältä. Sektiosalissa kaikki tapautui niin nopeasti etten sen kummemmin ehtinyt miettiä omaa hyvinvointia vaan päällimmäisenä oli mielessä, että onhan vauvalla kaikki hyvin. Ja onneksi oli paremmin kuin hyvin – niin vauvalla kuin mulla. Kiireellisessä sektiossa vedetään maha auki vaakasuunnassa suurin piirtein pikkuhousujen yläreunan kohtaan. Jo salissa kuulin muutaman hoitajan keskustelevan siitä, miten siisti haava on. Samat sanat kuulin myös neuvolantädiltä. Tässä kohtaa täytyy kyllä kiittää lääkäriä, joka teki äärimmäisen tarkkaa työtä vaikka oli kiire.

Haava ommeltiin kiinni sulavilla tikeillä ja toipuminen sai alkaa. Mut siirrettiin sektiosalista takaisin synnytyssaliin, jossa vauva ja Tatu odotti. Siellä sain vauvan rinnalle ja saatiin hetki olla perheen kesken. Sitten meidät vietiin sängyllä osastolle ja mulle kerrottiin, etten saa vuorokauteen nousta. Hoitajien ja isän tuli aina nostaa vauva mun vierelle ja rinnalle. Melkein heti osastolle tullessa mun jalkoihin alkoi palautua tunto, joka oli puudutuksen vuoksi poissa. Ehkä jännin tunne ikinä olla tuntematta omaa kroppaa rinnoista alaspäin :D Hoitaja kysyi liikkuuko jalat ja voi sitä ilon määrää, kun toisen jalan varpaat heilu! Sain samana iltana kipulääkkeitä, mutta jäljellä olevat puudutukset piti kivut kuitenkin koko yön poissa.

urheiluvaatteet naiset

Seuraavana päivänä aamu alkoi jälleen särkylääkekombolla. Puolen päivän aikaan kivut alkoivat kuitenkin saapua, juuri silloin kun mun olisi pitänyt nousta ylös ensimmäistä kertaa. Päätettiin hoitajan kanssa, että kokeillaan ylös nousua kun seuraavat särkylääkkeet ovat alkaneet vaikuttaa. Meni reilu tunti ja oli aika kokeilla! Hyvin itsevarmana nousin ylös, mutta totuus iski vastaan kun otin ensimmäisen askeleen. Ai perkele!! Se kipu oli samaan aikaan viiltävä ja polttava. Hoitajan tuen avulla pääsin vieressä olevaan vessaan. Ajattelin, että jos tästä selviän niin oon maailman kiitollisin. Seuraava päivä oli huomattavasti helpompi, mutta tein suuren virheen. Jäin lähes koko päiväksi makaamaan sänkyyn… Nimittäin niin hassulta kuin se kuulostaakin niin paras apu toipumisessa on liikkuminen. Se laittaa verenkierron liikkeelle, mikä taas vaikuttaa positiivisesti haavan kipuihin. Tämä mun tekemä virhe näkyi seuraavana aamuna. Yritin nousta sängystä, mutta sattui niin paljon. Pääsin hammasta purren ylös ja yritin nostaa vauvaa syliin, mutta ei siitä mitään tullut vaan jouduin hälyttää hoitajan paikalle. Lääkkeillä kipu katosi hyvin pian ja koko loppupäivän liikuin edes takaisin huoneessa. Tuli seuraava päivä ja olo oli kuin en olisi synnyttänyt ollenkaan. Ihan käsittämätön ero 24 tunnin välillä! Kyllä liikkuminen teki ihmeitä. Samana päivänä pääsin kotiin. Hiljaa kävelin autoon ja kotona pyrin lepäämään paljon. Kaikki vauvaa painavemmat nostelut oli kiellettyä, joten Tatu aina kantoi kaukalon yms.

Vaikka leikkaushaava oli siisti niin se oli suoraan sanottuna aivan kauhean näköinen ensimmäiset viikot. Heti leikkauksen jälkeen haavan ympärille ilmestyi mustelmat, jotka oli todellakin mustat! Säikähdin niitä, mutta onneksi ne kuitenkin lähti haalistumaan melkein heti. Leikkauksessa lääkäri oli kuulemma joutunut oikealta puolelta ”kaivamaan” voimakkaasti, jotta poika oltiin saatu pihalle. Tämä oikea puoli oli selkeästi kipeämpi ja herkempi kauan aikaa, mutta tikkien sulaessa myös kipu katosi. Muutama tikki jäi sulamatta, mutta nypin ne sitten itse suihkussa pois neuvolantädin neuvojen mukaan.

Aloin heti kotona kävellä tuttuun tapaan ja pikkuhiljaa oman voinnin mukaan lähdin vaunuttelemaan. Ensin ihan pieniä kävelyitä ja sitten pidempiä lenkkejä. Hankaluuksia kotona tuotti meidän korkea sänky… Sinne sai hypätä ja alas tulin kierien ettei vain haavaan sattuisi. Kului viikkoja ja päivä päivältä olo oli parempi. Haava ei vuotanut juuri ollenkaan verta vaan parani älyttömän hyvin. Viikkojen päästä myös liikkuminen oli täysin normaalin tuntuista. Sektiosta parantuminen oli yllättävän nopeaa. Vaikka synnytys ei ollut mikään helpoin niin itse sektiosta jäi niin hyvät fiilikset, että voisin mennä vaikka uudestaan :D

so what vamos

Mulla oli juuri jälkitarkastus, jossa katsottiin muun muassa hemoglobiini, verenpaine, paino yms. Raskausaikana kiloja tuli tasan 12, joista 9 jäi jo synnärille. Sen jälkeen kotona tippui vielä kilo tai kaksi eli melkein lähtötilanteessa ollaan. Mulla täysimetys kuluttaa tietysti vähän, mutta en lukeudu niihin onnekkaisiin jotka voi syödä mitä vain vaan kroppa kyllä pitää kiinni kiloista. Vatsalihasten välinen erkauma on noin sormen kokoinen, joten jos vielä kuukauden on toipilas ja varoo pystysuoraan nousemista niin tilanne paranee nopeasti. Niille tiedoksi, jotka eivät tiedä mikä on erkauma niin raskaudessa naisen kohtu kasvaa ja vatsalihakset venyy niin, että ne erkanee toisistaan. Ne tekee periaatteessa kasvavalle kohdulle tilaa. Itse kohtu oli myös palautunut todella hyvin ja haavastakin tuli vain kehuja, mutta yksi huolenaihe löytyi…

stronger urheiluvaatteet

Shirt HERE | Tights HERE | Shoes HERE (gifts/adlinks)

Nimittäin verenpaine. Se on hälyttävän korkealla, varsinkin alapaine. Mulla huomattiin lievää verenpaineen nousua jo loppuraskaudesta ja jouduin seurata sitä kotona. Sektion jälkeen verenpaine oli edelleen todella korkealla, joten sain osastolla niiden parin päivän ajan verenpainelääkkeitä. Viimeisenä päivänä se lähti laskuun, joten lääkäri näki parhaaksi olla jatkamatta lääkitystä kotona. En sitten itsekään enää sen kummemmin miettinyt asiaa, joten tarkastuksen tulos tuli todella yllätyksenä. Mun alapaine oli jopa 115, kun ihan maksimi on 90. Sain tehtäväksi seurata sitä kotona, joten jännityksellä odotan mitä seuranta tuo ilmi. Jos alapaine on usein noin koholla niin täytyy ottaa yhteyttä lääkäriin.

Meillä on suvussa todella paljon korkeaa verenpainetta, esimerkiksi mun mummu ja äiti syö lääkkeitä siihen. Jälkitarkastuksen lääkärin mielestä se on varmasti mulla myös tulevaisuudessa edessä, mutta ei todellakaan pitäisi vielä kymmeniin vuosiin. Jos se jatkaa koholla olemista niin joudun todennäköisesti ainakin hetkellisesti syömään lääkkeitä. Lääkäri sanoi, että joskus raskaus ja synntys voi jättää ne arvot jopa pysyvästi koholle.

Miten muilla on palautuminen sujunut sektiosta tai synnytyksestä ylipäätänsä? Entä onko jollain kohonnut verenpaine samalla tavalla?

20 Responses to “Synnytyksestä (sektiosta) palautuminen”

  1. Sonja sanoo:

    Voi ei ikävää toi verenpaine :/ hyvä että muuten oot palautunu hyvin! Tuli kyllä mieleen niin oma kiireellinen sektio ja siitä paraneminen :D kun liikkeelle vaan lähti niin äkkiä tapahtu edistystä! Mut ai saakeli se eka kerta kun piti nousta sängystä… Mullekin jäi loppujen lopuks hyvä fiilis sektiosta, vaikka se tapahtukin niin äkkiä eikä siihen mitenkään osanut varautua että nyt mentiin muuten leikkaussaliin.. :D kiva oli lukea sun kokemuksia, ihanaa syksyä!

    • Saija Saija sanoo:

      On kyllä tosi harmi, että se on niin koholla :( Juuri, kun iloitsin siitä miten hyvin kaikki on mennyt. Mutta eiköhän se tästä! Ihana kuulla, että sullekin on jäänyt hyvä fiilis sektiosta. Se on tärkeää ettei jää ainakaan traumaa. Kiitos sulle kommentista ja ihanaa syksyä sinnekin :) xx

  2. Nimetön sanoo:

    Minulla on myös voimakas perinnöllinen rasitus verenpaineongelmaan, tässä joitain vinkkejä:

    Ruoan natrium todella vähäiseksi, eli ei lisätä suolaa ruokaan! Makua saa myös yrteillä, pippurilla, inkiväärillä, sipulilla, valkosipulilla jne ja suu tottuu todella nopeasti suolattomaan ruokaan.

    Itse olen lakto-ovovege, mutta verenpaine kai laskisi vielä enemmän vegaanisella ruokavaliolla. Joka tapauksessa riittävä rehujen määrä on verenpaineen (ja muun terveyden) kannalta olennainen. Toki jos syöt nyt kalaa, niin sitä ei kannata lopettaa.

    Salmiakki ja lakritsi pois :( myös jotkut teet sisältävät lakritsijuurta.

    Magnesiumium lisäravinteeksi, kannattaa valita joku hyvin imeytyvä muoto, esimerkiksi magnesiumsitraatti. Tämä suositus tuli minulle ihan sisätautilääkäriltä.

    Toivottavasti verenpaineesi pysyy hyvänä ilman lääkityksiä vielä pitkään :)

    • Saija Saija sanoo:

      Voi ei :( Harmi kuulla, että sulla on kans perinnöllinen rasitus verenpaineeseen. Kiitos tuhannesti vinkeistä! Mä onneksi totuin jo raskausaikana siihen, etten lisää paljoa suolaa ruokaan. Täytyy jatkaa samaa rataa. Kalaa tulee syötyä, mutta toisaalta voisi syödä useamminkin. Rakastan nimittäin lohta :D Ja salmiakki + lakritsi on mun suuria heikkouksia. Lempparikarkkeja, mutta täytyisi kyllä rajoittaa nyt syömistä tuon verenpaineen takia. Toivotaan, ettei tarvitsisi turvautua lääkkeisiin. Kiitos sulle vielä näistä, otan heti vinkit käyttöön :)

  3. Janika sanoo:

    Hei kiva, että oot toipunu hyvin. Toivottavasti verenpainekin lähtis nyt laskuun! Olis kiva, jos kävisit mun uutta blogia kurkkaamassa. Siellä kerron tästä esikoisen odotuksesta ja myöhemmin sit uudesta arjesta. Blogi on kovin alussa vasta..https://perhosensiipiensuojassa.blogspot.com

    • Saija Saija sanoo:

      Sanos muuta :) Pidetään peukut pystyssä, että verenpaine laskisi myös normilukemiin. Oi ihanaa, että sinne on kans tulossa pikkuinen – paljon onnea! Mä meen heti katsomaan sun blogin <3

  4. Kuullostaa hyvältä tuo palautuminen ja erkauma ei ole enää tosissaan suuri :) Kunhan vaan arpi vaalenee, auringolla sen saakin jo lähelle sitä normaalia sävyä. Vaikka pelkään ajatusta synnytyksestä on tää sun blogin kautta lukeminen ollut ihan OK eikä aiheuta kovia puistatuksia.

    Ps. toivottavasti saat paineet kohdilleen <3

    • Saija Saija sanoo:

      Ei onneksi ole sen suurempi erkauma enää :) Totta! Täytyy varmaan varata joku ulkomaanmatka aurinkoon, nyt on todella hyvä syy. Ihana kuulla, että ei ole aiheuttanut puistatuksia. Vaikka mulla ei ollut mikään helpoin synnytys niin on se palkinto sen kaiken arvoinen :) Toivotaan myös verenpaineen laskevan mahdollisimman pian. Kiitos sulle Katri kommentista <3

  5. Henna sanoo:

    Kiva kuulla, että olet toipunut hyvin. Kannattaa kuunnella omaa kehoa ja antaa sille aikaa.
    Jep, se eka ylösnousu oli järkyttävää, mutta liikkeellä olo helpotti aivan ihmeellisesti. Hyvät muistot suunnitellusta sektiosta, vaikka eipä siinä voinut kuin mennä mukana :)
    Edelleen 4 vuoden jälkeen arven seudulla on tuntopuutoksia.
    Toisen lapsen alatiesynnytyksellä maailmaan saattaneena on perspektiiviä monelta kantilta. Tykkäsin enemmän alatiesynnytyksestä, vaikka se kesti omalla kohdalla sen kaksi vuorokautta, huh. Ja lisäksi alapään repeämisen vuoksi joutui olla synnytyksen jälkeen yli tunnin tikattavana. Hyvin kyllä kursivat kasaan :D

    • Saija Saija sanoo:

      Oot oikeassa, pikkuhiljaa hyvä tulee :) Tärkeää antaa kropalle aikaa. Niin kiva kuulla, että sulla on hyvät muistot suunnitellusta sektiosta. Mulla on kans muutamasta kohdasta tunto poissa, hyvä tietää ettei ne palaudu neljässä vuodessa tai ei ikinä. Onneksi tunnoton kohta on sivulla niin se ei haittaa mitenkään. Kiva, että alatiesynnytyksestä on hyvät fiilikset vaikka kesti noin kauan. Auts! Se mahtoi tulla kipeää :o Mutta onneksi kaikesta selviää ja siitä seuraa paras palkinto. Kiitos kommentistasi Henna :)

  6. Elina sanoo:

    Täältä nousee käsi helposti kohoavalle verenpaineelle. Mulla nousee toosi herkästi kivusta (kans yli sadan alapaineet) mikä on normaalia, mutta koen paljo myös ns tk-paineita.. Eli ku se otetaan nii jännitän paineiden ottoa ku ne on joskus ollu tosi korkeat. Sit ku kotona mittailen niin ovat normaalit. Eli uskoisin sullakin olevan takaraivossa jännitys paineiden noususta. Kroppa ja pää on herkkiä❤️ Älä ota ainakaa turhaa stressiä vaan ihaan rennosti, pysyy paineet hyvällä tasolla :) ihanaa vauva-arkea, täälä vasta haaveillaan siitä että joskus tulisi todeksi ❤️

    • Saija Saija sanoo:

      Eikä :/ Hei mulla on selvästi tuota samaa! Koska loppuraskaudesta paineet oli koholla neuvolassa, mutta kotona ei. Ja sairaalassa ne laski, kun sain tiedon kotiin pääsystä :D Eli selkeästi joku ”pelko” virallisissa tiloissa mittauksessa. Täytyy ottaa kotona rennosti ja sitten koittaa mitata. Seurailen hetken, koska nyt taas jännitän kotona niitä tuloksia niin ei varmaan anna oikeaa tietoa :/ Kiitos paljon ja ihanaa, että siellä on haaveissa sama. Pidän peukkuja, että se tulee pian todeksi <3 xx

  7. Vauva sanoo:

    Itse synnytin alateitse, synnytys oli aivan kauheaa ja jouduttiin vielä leikkaamaan episiotomia josta palautuminen itselle oli suoraan sanoen yhtä helvettiä. Haava vielä kaiken lisäksi tulehtui ja liikkuminen, nouseminen, istuminen kaikki sattui aivan kauheasti. Ensimmäisen ab kuurin jälkeen alkoi näkymään valoa tunnelin päästä ja noin kahden kuukauden jälkeen synnytyksestä pystyin tekemään kaiken suht normaalisti jo vaikka pientä kipua ja vihlontaa tuli silloin tällöin jos liian nopeasti nousin tai tein äkkinäisen liikkeen. Mutta aivan loistavaa kuulla sinun palautumisesta, itsellä ei ole sektiosta kokemusta. Toivottavasti palautuminen jatkuu loppuun asti hyvin :) oli varmaan hirveää toisaalta kun ei päässyt ihan heti vauvan kanssa, mutta hyvä kuitenkin että pääsi isän kanssa olemaan! pakko vielä kysyä että mistä nuo ihanat housut on!!

    • Saija Saija sanoo:

      Apua voi ei :( Niin ikävä kuulla, että palautuminen on mennyt sulla noin… Voin vaan kuvitella, millaiset kivut oli! Onneksi näistä selviää ja toivotaan, että kummallakin aika kultaa muistot. Mulla synnytys oli niin hurja kokemus, että oon kyllä iloinen ettei palautuminen ollut yhtä rankkaa. Joo oli ikävää ettei heti saanut nostaa vauvaa, mutta onneksi hänet nostettiin aina vierelle yms. Housut on Stronger nimisestä verkkokaupasta. Viimeisen kuvan alta löytyy suora linkki :)

  8. Roosa sanoo:

    Tosi hyvä postaus ja mielenkiintoinen aihe! Olen itse aikoinaan tullut maailmaan kiireellisellä sektiolla niin senkin takia oli kiinnostava lukea aiheesta :D Vähän on kyllä vissiin systeemit muuttuneet niistä ajoista, mun äiti oli esim. nukutettu kokonaan sektion ajaksi. Hyvä että sun toipuminen on sujunut ja toivottavasti saat myös tuon verenpaineen hallintaan ettei tarviis vielä lääkkeitä syödä!

    • Saija Saija sanoo:

      Kiitoksia kovasti Roosa :) Oi ymmärrän hyvin mielenkiintosi! Oon ollut itsekin kiinnostunut tietämään, miten mun synnytys on kestänyt ja kuinka se on sujunut. Hätäsektiossa nukutetaan edelleen tänä päivänä (jos Danielin sydänäänet ei olisi palautunut niin olisin kans joutunut siihen), mutta en tiedä onko ennen vain ollut hätäversio. Mä toivon kans samaa, pidetään peukut pystyssä! :)

  9. Roosa Mononen sanoo:

    Tosi ikävä kuulla toi verenpaine! Meillä on koulussa nyt (oon siis hammaslääkiksessä tokaa vuotta, mutta opiskellaan yleislääkisläisten kanssa kaksi ekaa vuotta täysin samoja juttuja) juuri sydämestä ja verenpaineesta kurssi meneillään ja huomasin yhdessä kommentissasi, että salmiakki ja lakritsi on sun heikkous! Ne on erittäin pahoja varsinkin nuorella nostamaan verenpainetta. Meillä oli koulussa opetustapauksena yhden nuoren, terveen ja urheilullisen tytön potilastapaus, jolla oli verenpaine pahasti koholla, eikä syytä meinattu millään löytää. Ratkaisu selvisi lopulta hänen suuresta salmiakin kulutuksesta ja pelkästään ne lopettamalla verenpaine palautui lopulta normaalille tasolle ilman lääkkeitä. Kuulostaa uskomattomalta, mutta salmiakin ainesosien metabolia kehossa vaikuttaa munuaisiin siten, että ne alkavat reippaasti nostaa verenpainetta. Joten nyt olisi ihan ensisijaisen tärkeää lopettaa kokonaan salmiakki, lakritsi ja lakritsijuurta sisältävien tuotteiden syönti. Toki hetki menee, että ne poistuvat lopullisesti kehosta, mutta apu on lopulta suuri! Olet niin nuori vielä, että sun ei todellakaan olisi toivottavaa alkaa verenpainelääkkeiden käyttäjäksi, varsinkin jos taipumusta siihen löytyy jo suvusta. Toivottavasti otat neuvoni vastaan, toivon hurjasti tsemppiä sulle ja teidän koko perheelle ❤️

    • Saija Saija sanoo:

      Ohoh :o Täytyy kyllä jättää kokonaan pois pitkäksi ajaksi! Se on sitten tosi myrkkyä, jos tekee noin radikaaleja muutoksia. Yhh… Vaikka ei tulekaan paljoa syötyä, mutta ei se ainakaan verenpainetta laske jos syö ylipäätänsä :( Mä muuten syön terveellisesti, liikun ja pyrin nukkumaan niin paljon kuin pystyn. Toivotaan tästä olevan apua laskussa :) Kiitos paljon Roosa, kun kommentoit tästä ja tsempeistä <3

  10. Hemppe sanoo:

    Oli kyllä mielenkiintoista lukea! Ite oon kans tullut hätäsektiolla, kun olin tulossa väärinpäin ulos. Multa löytyy kolme tikkiä tuosta pepun yläpuolelta tästä muistuttamassa, äiti oli niin laiha silloin että se lääkäri veisti sitten meikäläiseenkin vahingossa. Tätä naureskellaan edelleen välillä perheen kanssa, että arpeuttivat sitten heti munt kun maailmaan tulin! :D Harmi tuon verenpaineen kanssa, mut toivotaan että se menee parempaan suuntaan! :)

    • Saija Saija sanoo:

      Mitää voi ei :D Haha mahtoi lääkäri säikähtää, kun tajusi mitä oli tehnyt. Ihanaa, että nykyään se naurattaa :D Onneksi ei kuitenkaan käynyt pahemmin. Mä toivon samaa, ainakin nyt viime mittauksella näytti olevan ihan normaaleissa lukemissa. Toivotaan niin olevan myös jatkossa :)!

Kommentoi