Kaikki elämäni ruokavaliosta

terveellinen ruokavalio

Pitkästä aikaa tutkiskelua mun ruokavalioon. Tämän syvemmälle ei voi edes päästä, nimittäin näette mun syömiset pääosittain koko elämän ajalta. Huomasin tätä tehdessä, että mieleen palautui vaikka millä mitalla erilaisia muistoja. Hassua, että ruoka ja sen muistelu saa jotain tällaista aikaan! Postausidea on löydetty ihanan Johannan blogista. Toivottavasti tykkäätte tästä 

8-vuotiaana:

Koulussa opeteltiin luokkakavereiden kanssa maanantaisin koko viikon ruokalista ulkoa. Parhaita päiviä olivat ne, jolloin ruokalassa oli tarjolla muusia sekä kalapuikkoja. Koulun jälkeen oli traditio tulla karkkikiskan kautta kotiin. Karkkia tuli syötyä siis lähes joka päivä, mutta ei sitä silloin ruokavaliotansa miettinyt. Eikä olisi edes saanut. Lapsena sitä pitää nauttia ruuasta, ilman minkäänlaista stressiä.

12-vuotiaana:

Ensimmäiset ulkonäköpaineet saapuivat näihin aikoihin. Muistan kuin eilisen erään kesäloman, jolloin tarkkailin kaikkia syömisiäni ja kävin lenkillä päivittäin! Mitä pidempi se oli niin sitä parempi. Olin joka kerta aivan loppu, mutta en välittänyt. Laihduin tämän kesän aikana huomattavasti. Ruokavalioni koostui omenista, banaaneista, salaateista sekä kotiruuista. Tästä kesästä on jäänyt ehkä jopa pienet traumat. Näin jälkeen päin ajatellessa sitä miettii, että kuinka lähellä kävin syömishäiriötä. Huh, onneksi lenkillä käynti väheni normaaleihin määriin ja aloin taas sallimaan itselleni muutakin kuin omenaa!

16-vuotiaana:

Tässä vaiheessa tuli sellainen ”teinimäisyys” esille, että en välittänyt kotiruuasta. Käytiin kavereiden kanssa usein syömässä roskaruokaa: hamppareita, ranskiksia ja pitsaa. Koulun välitunneilla kipitettiin hakemaan karkkia ja limsaa läheisestä kaupasta. Mutta sain onneksi menettämäni kilot takaisin, vaikka terveellisyydestä ei ollut tietoakaan. Tai voi olla että oli, mutta se ei kiinnostanut :D

elämäni ruokavalio

20-vuotiaana:

Asuttiin jo omillaan, joten ruokavalio oli opiskelijamainen eli makaronia jauhelihalla (joskus tonnikalalla), nuudelia sekä leipää. Kokkaaminen ei  kiinnostanut eli ruuan täytyi olla helppoa ja nopeaa. Tässä vaiheessa löysin juoksun, joten liikunta tuli kunnolla elämään mukaan.

22-vuotiaana (eli nyt):

Nykyään tulee kiinnitettyä huomiota enemmän ruuan terveellisyyteen, ravintoarvoihin ja kylläisyyteen. Syön huomattavasti monipuolisemmin kuin koskaan eläessäni. Edellisestä karkkipussista on kohta kulunut päivälleen kuukausi ja herkuttelua kaipaa vain tiettyinä erikoisina hetkinä, kuten ystävän kanssa kahviteltaessa. Syön välipaloja, juon paljon vettä, napsin muutamia ravintolisiä ja liikun säännöllisesti. Ennen kaikkea nautin ruuasta ja liikunnasta!

Kuulostaako yhtään tutulta? Entä mitäs piditte postauksesta?


11 Responses to “Kaikki elämäni ruokavaliosta”

  1. Jaana sanoo:

    tää oli kiva postaus!:-) kuinka monta kertaa viikossa käyt juoksemassa?

    • Saija Saija sanoo:

      Kiitos sulle paljon :’) Noin 1-3 kertaa, riippuen paljon viikosta. Välillä saattaa olla viikkoja, etten ehdi käydä ollenkaan ja välillä taas innostun useammin :>

  2. Ansku k sanoo:

    Mielenkiintoinen ja kiva postaus!♡:)

  3. Jenna sanoo:

    Voin samaistua joka kohtaan! :) Huippu hyvä postaus<3

  4. Anonyymi sanoo:

    Moi Saija! Osallistutko Seinäjoella järjestettävään bloggaajien kirppistapahtumaan? Se on siis sunnuntaina!:)

  5. ilona sanoo:

    hei tää oli tosi mielenkiintoinen ja erilainen postaus! :) ♥ mietin tässä itsekin tuota opiskelijaruokavaliota joka odottaa parin vuoden päästä :D se on harmi, ettei opiskelijan rahat riitä kovin terveelliseen ja monipuoliseen ruokavalioon…

    • Saija Saija sanoo:

      Kiitti sulle ♥ Voi ei :D Se on kyllä aivan totta… Terveellisempi ruoka on arvokkaampaa. Mutta kannattaa kokeilla kokata isoja määriä kerralla (tätä ei tullut itse koskaan ajateltua edes). Niin sillä tavalla pystyy tehdä terveellistä ruokaa, mutta monelle päivälle :) Toki on tuo kokemus myös, itse muistan ainakin sen kuin eilisen :D

  6. Nelli sanoo:

    mulla on ollu toi roskaruoka vaihe siinä 11-14vuotiaana, 15vuotiaana aloin kiinnostumaan enemmän terveellisestä syömisestä ja liikunnasta :) kiva lukee miten muut on kokenu nuoruuden syömisten suhteen ja onneks sulla ei kehittyny syömishäiriötä, vaikka pahalta toi kuulosti :/

Kommentoi